Lukuvuorossa Eero (2 v.)

Tänään sain lukea Eerolle. Harvoin on ollut tämmöinen tilaisuus, että Eero on käymässä meillä ilman isoveikka Einoa. Tänään Eino oli mennyt toisen mummun kanssa katsomaan Risto Räppääjä -elokuvaa ja niinpä Isä-Ville ja pikkuveikka Eero lähtivät kaksin käymään mamman ja vaarin luona. Ihana pieni ihminen! Nyt huomasin, kuinka paljon Eero jo puhuu. Tavallisestihan Eino hoitaa puhumisen ja Eero jää sivuosaan, mutta nyt sain ihan täysin keskittyä Eeron kanssa touhuamiseen.
Ehdimme muutaman tunnin aikana puuhailla yhtä ja toista, myös lukea monta kirjaa. Eerohan on jo tottunut kirjojen ystävä ja hänelle on löytynyt monta lempikirjaakin. Meillä on paljon lastenkirjoja, osa kirjoista on olohuoneessa tv-tason hyllyllä, osa olohuoneen kirjahyllyssä ja loput yläkerran "lastenhuoneessa". Kirjoja luetaan joka kerran, kun lapset meillä käyvät ja ihan luontevasti lukeminen sujuu myös vaarilta. Eerokin valitsee kirjan ja tulee sopivaan syliin ja sanoo: "kiija" ja "lukee".

Tänään luimme ensiksi Aadan ja Eeron kestosuosikkia Ian Whybrown Automatka mummolaan. Siinä teksti (varmaankin käännös) on vähän kökkö, riimit ontuu pahan kerran, mutta ei se näytä pientä kuulijaa haittaavan. Ehkä kuvitus on lapsen mielestä niin valloittava, että sitä täytyy aina uudestaan ja uudestaan kuulla. Kirjassa kerrotaan, kuinka nalleäiti lähtee kahden pikkunallen kanssa automatkalle mummolaan. Isänalle jää kotiin vilkuttamaan. Automatkalla ajellaan ruuhkassa, käydään huoltoasemalla ja autopesulassa ja vihdoin päästään mummolaan. Mummolla on tarjolla "maijaa" (=mehua) ja kakkua. Kirjassa on paljon lapselle tuttuja tilanteita, mutta myös hauskoja pieniä yksityiskohtia, helikopteri lentää, hiiri ajaa pienellä autolla jne. Jo syksyllä Eero huomasi yhdessä kuvassa kuorma-auton lavalla vihreät kottikärryt ja ne ovat siitä lähtien olleet "mamman", olimmehan yhdessä vieneet kottikärryillä lehtiä kompostiin! Ja jotain ihmeellistä tässä kirjassa on, kun sekä Aada että Eero aina "löytävät" tämän kirjapinosta ja kiikuttavat sen luettavaksi.

Yläkerran lastenhuoneessa luettiin ikivanhaa Teemu leipoo -kirjaa (Gunnel Wolde), siinäkin on tuttua touhua kotikeittiöstä, onhan Eero ahkera äidin pikkuapulainen, "kananmuna" kuulosti hauskalta Eeron sanomana. Myös Veeran keittiöpuuhat -kirjaa tutkimme - sitä en vielä lukenut ääneen, kerroin tarinan ja tutkimme kuvia. Eero ei vielä jaksa kuunnella ihan niin pitkää kirjaa, mutta kuvat kyllä kiinnostavat. Tutkimme tarkkaan mm. kuvaa jääkaapista ja ruokakaapista. Eero löysi monta tuttua asiaa! Kaipaan lisää Veera-kirjoja! Aino Havukainen ja Sami Toivonen ovat viime vuosina tehneet mainioita Tatu ja Patu -kirjoja, mutta ne ovat liian vaikeita pienille kuulijoille. Veera-kirjat sopivat paremmin 2-4-vuotiaille. Niissä on paljon tuttua lapsen normaalista arjesta, mutta myös uusia ja tärkeitä asioita.

Millä mennään Maisa -kirjaa luettiin monta kertaa - se on aina yhtä ihana. Mick Inkpenin kirja Kaikki piiloon, Possu Pallero tulee! oli aikanaan Einolle hyvin rakas kirja ja nyt siitä on tullut Aadan lempikirja ja tämän päivän jälkeen varmaankin Eeronkin.
Tänään luin ensimmäisen kerran  Eerolle Pikku toukka paksulaisen, saas nähdä, tuleeko siitäkin kestosuosikki. Sehän on myös ollut kaikkien lasten ehdoton lempikirja ja tietokirja, jossa opitaan paitsi perhosen syntymä, myös vaikkapa viikonpäivät.