Anna Tommola (teksti), Pete Revonkorpi (kuvitus) Säpsy uhmaa kohtaloa. WSOY 2020. Kirjassa kerrotaan pienen Säpsyn pimeänpelosta ja kuinka siitä päästään eroon. Kuvitus tukee hienosti tarinaa. Tummat ja pelottavat värit kertovat Säpsyn peloista, mutta aamun tullessa kuvat vaihtuvat iloisiksi ja kirkkaiksi.
Kun Säpsy kotona pelkää pimeässä vaanivia mörköjä, hän huutaa niin lujaa, että äiti tulee lohduttamaan. Säpsy pelkää kauheita olentoja, jotka voivat tulla ja syödä hänet. Tämmöisiä olentoja ovat avaruusmiehet, möröt, haamut, ministerit, vaapsahaiset ja nelikulmaiset, nelijalkaiset isot, joilla on silmät, muttei suuta. Mutta tänä iltana Säpsy on mummolassa eikä silloin voi huutaa.
Aamuyöllä Säpsy saa ajatuksen voimalla mörön kutistumaan pieneksi. |
Rajuilman jälkeen tulee aurinkoinen aamu ja Säpsy toteaa, että "maailma on vähän pelottava, mutta tosi hieno." Tätä kirjaa suosittelen lukemaan pelokkaille lapsille. Ehkäpä pimeässä vaanivat möröt kaikkoavat muiltakin kuin Säpsyltä.
Anna Tommola on aiemmin kirjoittanut aikuisten romaanin, novellikokoelman, tietokirjan unista ja vanhemmille tarkoitetun oppaan Rauhoita ja rohkaise: apua lapsen stressitilanteisiin. Toivon, että hän tekee muitakin kirjoja, joista vanhemmat saavat tukea lapsen tunne-elämän pulmiin.
Freelancekuvittaja Pete Revonkorpi on kuvittanut muutaman kuvakirjan. Pidän hänen tyylistään. Kuvitus on kaunista, värikästä ja välillä vähän pelottavaakin. Hienosti kuvien katselija pääsee kokemaan eri tunnetiloja.