Pelastaako tohtori Proktori joulun?

Viides tohtori Proktorista kertova kirja "Pelastaako tohtori Proktori joulun?" on vauhdikas ja hauska seikkailu joulun pelastamiseksi. Joulunvietto uhkaa jäädä vain rikkaiden oikeudeksi, sillä ahne, ilkeä ja upporikas herra Traani on viekkaudella hankkinut Norjan kuninkaalta yksinoikeudet joulunviettoon. Se tarkoittaaa sitä, että kukaan ei saa viettää joulua ilman Traanin lupaa. Kaikki jouluun liittyvä on kielletty, jopa hyvän joulun toivottaminen. Lupa joulun viettämiseen myönnetään  vain heille,  jotka ostavat Traanin tavaratalosta tavaraa 10 000 kruunulla. Joulupoliisit on komennettu valvomaan kansalaisia, ettei kieltoa rikota.

Niinpä tohtori Proktori, Älli ja Liisi päättävät, että joulu on pelastettava. Ensin mennään tapaamaan kuningasta, mutta siitä ei ole apua. Kuningas oli joutunut Traanin huijaamaksi eikä asialle voi mitään, vaikka uhkana on nyt myös kansainvälinen selkkaus, sillä Suomi ei hyväksy joulun yksinoikeuden myymistä. Sitten kolmikko lähtee etsimään erästä miestä Yksinäisen Hautakiven kievarista. Mies istuu synkkänä olutkolpakon takana. Hän on tohtori Proktorin vanha tuttu, nimeltään Stanislaw ja on kuin onkin joulupukki, iältään yli 200 vuotias. Ensimmäiset joululahjat hän jakoi jo silloin, kun "Napoleon mellasti Euroopassa".

Joulupukin historia on aika erilainen, mitä olemme täällä Suomessa kuulleet. Tohtori Proktorin isä ja isoisä olivat keksinnöillään auttaneet joulupukkia selviämään joululahjojen jakamisesta ympäri maailmaa, mutta sitten erinäisten sattumusten vuoksi joulupukki lopetti pettyneenä työnsä yli 25 vuotta sitten. Joulupukilla on vakava burnout, joka alkoi siitä, kun ihmiset halusivat aina vain kalliimpia lahjoja. Viimeinen niitti oli joulu, jolloin kaikki halusivat joululahjaksi mikroaaltouunin. Myös eräs varsin traaginen tapahtuma Australiassa aiheutti joulupukin syvän masennuksen.  Nyt joulupukki pitää saada uudestaan innostumaan joulusta, mutta miten?  Tarvitaan aikasaippuaa, pierupulveria, vampyyrikirahvia, atomifissiomoottoria ja tietenkin joulupukin lentäviä jettiporoja, ympäri maailmaa asuvia
joulupukin lapsia ja etenkin Älliä.

Tätä kirjaa suosittelen luettavaksi ääneen koko perheelle, etenkin niille isommille lapsille. Toimii varmasti vaikkapa jatkokertomuksena luku tai pari illassa.

Oravia ja Ihmetorneja - lukuhetki 5 -vuotiaan kanssa

Pojanpoikamme Eero oli meillä yökylässä. Päivän touhujen jälkeen poika oli vähän kuumeinen ja väsähtänyt ja niinpä oli hyvä hetki pitkän pitkälle satutuokiolle. Iso kasa kirjoja kerättiin ja ensiksi luettiin kirjastosta lainattu ihan uusi kirja, "Minun, sanoi orava" (kirjoittanut Rachel Bright, kuvittanut Jim Field ja suomentanut Katariina Kallio, kustantanut Mäkelä 2017). Teksti on runomuotoinen, mutta helppo lukea ääneen ja kuvitus on hieno, värikäs ja ilmeikäs. Kirja kertoo tarinan huolettomasta Oili Oravasta, joka ei ole kesän aikana kerännyt talvivarastoja niin kuin muut eläimet ja herää nyt liian myöhään huomaamaan, ettei metsässä ole enää syötävää. Onnekseen Oili kuitenkin huomaa viimeisen männynkävyn oksan mutkassa ja lähtee kiireesti sitä hakemaan. Mutta siitä alkaakin aikamoinen seikkailu, sillä samaa käpyä havittelee myös Sadan Kävyn Sakari, jolla on talvivarastoa yllin kyllin. Aikamoinen kilpajuoksu alkaa - ja kuka sitten voittaa. Tämä kirja kestää enemmän kuin yhden lukemiskerran, tarina kertoo paitsi ahneudesta, myös ystävyydestä ja yhteistyöstä ja kuvissa riittää katselemista: ihana syksyinen metsä, vuolas virta ja oravien ilmeikkyys
ilahduttavat katselijaa.

Pirkko Vainion kuvakirja Ihmetorni (ilmestynyt v. 1997) on viime aikoina kiinnostanut Eeroa kovasti. Sen hän aina ottaa kirjakorista, vaikka vaihtoehtoja meillä kyllä riittää. Kirjassa on jotakin merkillistä, josta Eero pitää, johtuisiko kenties siitä, että Eero on itsekin rakentelija. Ihmetorni on nimittäin erään arkkitehdin jätemateriaalista kyhäämä korkea rakennelma autiolla saarella. Erään myrskyisen yön jälkeen torni kuitenkin kaatuu niin, että siitä tuleekin silta ja lasten leikkipaikka. Yksinäinen arkkitehti saa lapsista itselleen ystäviä. Ihmetornin kuvitus on kaunis, erityisesti meri ja auringonnousu ja yöllinen taivas ovat upeita.

tässä Reino meloo kohti saarta Skissi-kissan kanssa

yksinäinen Reino ihailee maisemaa ja kaipaa juttukaveria

Näiden kirjojen lisäksi luimme Vallaton vauva tulee kotiin, Pikku toukka paksulainen, pari Maisa-kirjaa ja pari autokirjaa ja Veera ja menopelit.