Kirjoja 2-vuotiaille

Kaksivuotiaille lukeminen on ihanaa! On hauska nähdä, kuinka paljon tämän ikäinen jo ymmärtää, vaikka itse ei vielä paljon puhukaan. Ja senhän tietävät kaikki, että juuri tässä ikävaiheessa lukeminen ja kuvien katselu on tärkeää, siinä lapsi oppii ihan huomaamatta sanoja, lauseita, asioiden välisiä yhteyksiä jne.

Selma rakastaa kurkistuskirjoja. Giuliano Ferrin kirja Kukkuu on yksi lempikirja, jota meillä luetaan uudestaan ja uudestaan. Kirjassa eläimet ovat tassujensa takana piilossa ja runomuotoisessa tekstissä arvuutellaan, kuka mahtaa olla piilossa. Kaikki eläimet Selma kyllä tunnistaa (possu esimerkiksi on "öh öh") ja kaikkein hauskinta kirjassa on viimeinen aukeama, jossa kysytään: "kukahan on piilossa pikku käden takana? Näkyy silmä, nenä suu, meidän ___ kukas muu, kukkuu! ja käsien takaa löytyykin peili. Toinen samanlainen peilikirja on Dawn Sirettin Vauva sanoo kukkuu, josta Selma ja muutkin meidän lapsenlapset ovat todella pitäneet. Kun tätä kirjaa on jo viidelle parivuotiaalle muksulle luettu moneen kertaan, alkaa kirja jo olla korjaamisen tarpeessa!


Omien lasteni suosikkeja olivat aikanaan 1980-luvulla Eva Erikssonin Oskari-kirjat ja Äidin rasavilli piltti -kirjat. Nyt Eva Eriksson on tehnyt tyttärensä Lisa Moronin kanssa uuden pienten lasten sarjan Julia-tytöstä. Nämä kirjat ovat syntyneet Eva Erikssonin  ja Lisa Moronin yhteistyönä ja inspiraation niihin on antanut Lisan pieni tytär. Tästä tulee varmasti hittisarja, ainakin nämä meidän pienimmät ihastuivat heti ensi lukemalta. Ostin Selmalle kirjan Julia hakee sukkiaan, kun jotenkin tämä kuvitus ja teksti osuivat ihan nappiin. Selmakin klonksuttelee mielellään isoilla kengillä ja tietysti nuo helmet, totta kai helmet pitää olla aina kaulassa. Missä ne Julian sukat oikein ovat? Julia  kyllä tietää sen, mutta on hauska vähän hassutella. Muut Julia-kirjat lainasin kirjastosta. Niitä kuunteli myös 5-vuotias ihan mielellään. Yksi näistä oli nimeltään Julia leikkii piilosta. Piiloleikki on lasten mielestä kivaa ja äidin kanssa kaikkein kivointa, mutta kuka sitten etsii, kun Julia, äiti ja Sooda-koirakin ovat piilossa. Lapset pitivät paljon myös kirjasta Julia syö kaiken, nämä meidän 2-vuotiaat kyllä jo tietävät, ettei muovailuvahaa, hiekkaa ja jäniksen papanoita syödä ja sekin tiedetään, että jätski kyllä maistuu, vaikka varsinainen ruoka ei maistuisikaan!

Ruotsalainen Eva Eriksson on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran lastenkirjailijana ja kuvittajana, aina vuodesta 1977 alkaen ja suuri osa kirjoista on myös suomennettu. Hän on myös saanut useita palkintoja mm. vuonna 2001 Astrid Lindgren -palkinnon. Lisa Moroni on syntynyt vuonna 1983 ja häneltä on suomennettu Julia-sarjan lisäksi kuvakirja Varo krokotiilia, josta itse pidin kovasti. Tunnustusta on hänkin jo saanut: kirja Kurrans skatt valittiin vuonna 2016  Lilla bokbryggan'in vuoden kirjaksi.

Lomalukemista koululaiselle

Kolmasluokkalainen vietti ensimmäisen kesälomaviikon eläkkeellä olevan vaarin kaverina. Minä (eli Mamma) olin päivät töissä ja kun työpäivän jälkeen tulin kotiin, selvisi, että lomalaisen päivä oli lähestulkoon kulunut pelaten ja youtubessa videoita katsellen. Kännykkä siis joutui hyllylle ja pojan oli keksittävä muuta puuhaa! Kyllä pelit ja YouTube ovat todellakin koukuttavia. Siihen vielä lisäksi on luokan oma whatsup-ryhmä, jossa viestejä sinkoilee lomallakin. Muutakin puuhaa olisi ollut tarjolla, mutta nyt eivät ulkopelitkään kiinnostaneet.

Kirjoja tämä meidän lomalainen lukee, mutta ei mitä tahansa: mieluiten hauskoja kirjoja, kuten Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja-sarjaa. Pientä houkuttelua vielä tarvitaan kirjojen lukemiseen, Aku Ankkaa kyllä luetaan ilman houkutteluakin. Nyt olin  pitänyt huolen siitä, että lukemista on lomalaiselle tarjolla: nopealukuisia Neal Laytonin Mammuttikoulu -kirjoja, Timo Parvelan uusi Pate aarresaarella ja Jari Mäkipään Masi Tulppa: pääsy kielletty. Lisäksi tarjolla oli Aku Ankan taskukirjoja, vanhoja Lasse-kirjoja, Jon Nesbön Tohtori Proktorin pierupulveri ja muutama tietokirja.

Mammuttikoulu-sarja oli äkkiä luettu, siinä on paljon mustavalkoisia kuvia ja tekstiä vähän. Näiden lukemiseen ei aikaa juuri mennyt. Oikeastaan ne onkin tarkoitettu lukemisen alkutaipaleella oleville, mutta sehän nyt ei haittaa, pääasia on, että luetaan!

Jari Mäkipään ihan uusi alakoululaisille suunnattu kirja Masi Tulppa: pääsy kielletty oli oikea jymypaukku! Luin sitä ensin illalla "iltasaduksi" ja se oli niin hauska, että kolmasluokkalainen jatkoi vielä lukemista sen jälkeen, kun ääneenlukijan voimat hiipuivat. Kirjassa kerrotaan Tulpan perheen ainoasta lapsesta, Masista (9 v.), joka luulee saavansa viettää kesälomansa pelaten, elokuvia katsellen ja omaa sarjakuvaa tehden. Suunnitelmaan tulee kuitenkin ikävä muutos : Masille hommataan lapsenvahti Vahtisilmä-palvelusta. Onneksi Masi on nokkela poika, joka keksii keinot häätää lapsenvahdin toisensa jälkeen muihin tehtäviin. Viikon aikana Masi kuitenkin oppii monta tärkeää asiaa ja saa jopa uuden ystävän. Kirjan humoristisen kuvituksen on tehnyt Jussi Kaakinen.

Tämä kirja oli juuri oikea kirja meidän kolmasluokkalaiselle. Kun saimme luettua kirjan loppuun, hän vielä selasi kirjan uudelleen, tutki kuvat ja makusteli kirjan tekstiä, mm. lapsenvahtipalvelun johtaja Hiilenpään repliikkiä: "minä panen sinut ruotuun!" Nyt vain kirjailijalle toivomus: lisää tällaista! Kaikki lukijat eivät halua lukea fantasiaa tai scifiä tai kauhua, vaan ihan arkielämää, tarinoita, joista lukija voi löytää itselleen tuttua. Ja mikä tärkeintä: ei liian paksuja kirjoja!

Timo Parvelan Pate aarresaarella vie lukijan Japaniin. Itse vähän ihmettelin tätä kirjan tapahtumapaikan valintaa, luulin, ettei se kiinnostaisi, mutta olin väärässä! Paten seikkailut enon kanssa kyllä uppoavat. Hauskaa oli mm. se, että metallinpaljastin on tuttu vekotin myös meillä! Lomalaisen isä ja vaari ovat molemmat kokeilleet, löytyykö maasta mitään moisella laitteella. Paten ja enon etsimä miekka löytyykin aivan yllättävästä paikasta. Tärkeä juttu on myös se, että taitava eno keksii Patun koiralle oivallisen apuvälineen.

Kirjan mustavalkokuvitus (Pasi Pitkäsen) tutkittiin hyvin tarkkaan. Tämä kolmasluokkalainen ei vielä ole lukenut aiempia Pate-kirjoja (Paten aikakirja, Paten kalastuskirja, Paten jalkapallokirja), joten mieluista lukemista löytyy tästäkin sarjasta.